Ollaan lasten kanssa ennenkin tehty Suomen rajojen sisäpuolelle sijoittuvia autoretkiä. Niistä voit lukea mm. täältä. Heinäkuun alussa otettiin ensimmäinen Lappiin suuntaunut reissu niin, että nuorimmainenkin on mukana. Kaikki meni ihan hyvin! Reissuun tosin lähdettiin niin, että 12-vuotiaalla oli huuli halki pomppulinnan takia ja 8-vuotiaalla silmässä osuma koska hän kompastui teltan naruihin. Kilometrejä tuli yhteensä 2200, ei mitenkään erityisesti suunniteltu aina lyhyintä reittiä ja lisäksi kaksi kertaa navigaattori (tai huono kartanlukija) heitti meidät jollekin kinttupolulle ajelemaan.
Mukaan pakattiin tilavan auton takia kiloja laskematta vähän kaikki. Mm. Kolme telttaa. Kolmen teltan episodiin oli kyllä ihan perusteltu tarina taustalla. Olin alunperin ostanut mahdollisimman kevyen ja helpon teltan sillä ajatuksella, että sen saa mukaan myös ilman lapsia tehtäville pidemmille retkille (haaveissa Karhunkierros!). Tämä teltta ei kuitenkaan osoittautunut ihan parhaaksi vaihtoehdoksi yhden aikuisen, neljän lapsen ja rottweilerin muodostamalla kokoonpanolla. Ostimme tori.fi kautta uuden teltan lähistöltä. No, sen teltan kasaaminen aiheutti hätäisille hieman päänvaivaa ja ehdimme tyrmätä sen ihan surkeaksi ostokseksi ennenkuin telttaa purkaessa havaitsimme kasaamisvaiheessa tehdyt virheet. Tällä välillä kuitenkin talouteen saapui miehen äidiltä teltta numero kolme jota ei missään nimessä kanneta mihinkään, mutta mikä sopi ihan erinomaisesti leirintäalueelle. Siihen mahduttiin kaikki ilmapatjojen kanssa ja saatiin koirallekin oma peti mukaan.
Ensimmäinen etappi oli pääkaupunkiseudulta Kolille. Tämä oli aika kivuton. Lähdettiin ajamaan päiväunien aikaan vasta. Aamu pohdittiin kuumeisesti suuntaa mihin lähetään, apuna tässä kaikki mahdolliset sääpalvelut. Hurjien tuulennopeuksien takia skipattiin suosiolla alkuperäinen kohde jota säästellään myöhempään ja ajettiin suoraan alkuperäisen suunnitelman mukaiseen toisen yön kohteeseen, Kolille.
Yövyttiin Holiday Koli Camping-leirintäalueella, mistä saatiin hyvää palvelua vaikka saavuttiin ihan mattimyöhäisinä vastaanoton sulkemisajan ulkopuolella. Kasattiin telttaa sadekuurossa nuorimman osoittaessa melko voimakkaita väsymysmerkkejä. Ensimmäisen yön nukkuivat kaikki muut paitsi minä. Teltan asemointi kulkuväylän viereen oli melko pöljä ratkaisu, en suosittele.
Aamulla syötiin edellispäivän eväitä ja pakattiin auto uusiksi ja rinkkaan päiväretkeä varten trangia ja eväät. Ekaluokkalainen löytää kavereita ihan kaikkialta, niin täältäkin. Hän leikki koko aamun uusien ystävien kanssa.
Näitä kuvia on niin paljon, että teen tästä useamman osan jutun.
[…] Leirintäalueelta suunnistettiin Kolin kansallispuistoon ihailemaan suomalaista perinnemaisemaa. Tämän teki muutama muukin. Onneksi oltiin ajoissa liikenteessä, sillä pois lähtiessä eteneminen oli todella haastavaa joka puolelle vähän miten sattuu pysäköityjen autojen takia. Olin toki kuullut ruuhkasta, mutta en ollut hahmottanut miten massiivinen ruuhka se oikeastaan olikaan. […]
LikeLike