Meidän perheen joulutarina 2019

tuomiokirkkotuomaan markkinattuomaan markkinat 3tuomaan markkinat 4tuomaan markkinat 2vauva kiasmassakiasma lasten kanssapiparkakkutalo 1piparkakkutalo 2piparkakkutalo 3mini rodini poropaitahyasinttisisarukset marimekko tasaraitavauvan jouluasuperhepotretti marimekkojoulumenusormiruokailu joulumenuhaudalla käyntivauva turvaistuimessalahjat kuusen allajoululahjatjoululahjat 2adidashuppariharry potter legomarimekko tasaraitamarimekko tasaraita bodyrottweilerjoulukuusi 2019marimekko palapelivimma lettisipoonkorpi uusi siltasipoonkorpi siltasipoonkorpisipoonkorpi 2sisarukset 2retki 1sisaruksetairam glögibugaboo buffalometsäretkiluonto 1mini rodini valasmummola 2mummolamummola 3orjanlaakeri eukalyptusjoulukoristeet

Tässä massiivinen kuvakaaos muutamalta jouluaattoa edeltävältä ja sitä seuraavilta päiviltä.

Olimme koko perhe lomalla jo 21.12. alkaen joten varsinaista kiirettä ei jouluvalmisteluiden suhteen tullut. Ei siltikään, vaikka olin viime jouluna vannonut joulufiilisteleväni lokakuusta. Jotenkin joulukuu silti lähinnä meni ja päivät kuluvat ohi ihan älytöntä vauhtia vaikka toisinaan kahden tunnin yöunien jälkeen aamulla päivän mitta hetkellisesti tuntuukin pitkältä.

Käytiin katsomassa Tuomaan markkinat viimeisenä aukiolopäivänä. Vesisateessakin siellä oli kieltämättä joulutunnelmaa joka auttoi löytämään hieman kadoksissa ollutta joulumieltä.

Markkinoiden jälkeen kuivateltiin itsemme Kiasmassa. Sain samalla Museokorttiin lisää käyntejä, ja juhannuksena ostettu Museokortti onkin jo maksanut itsensä takaisin. Kiasmassa pääsi hyvin liikkumaan vaunujen kanssa ja nähtävää oli vauvallekin.

Samana iltana leivottiin koko perheen yhteisenä projektina piparitalo, jonka koristeluun ja suunnitteluun kaikki paitsi vauva osallistui haluamassaan määrin. Pikeeriä ja karkkeja ei kyllä taloa kuorruttaessa säästelty, ja talo on jo melkein tuhottu joulunpyhinä. Ihan hyvä, koska meidän perheessä alkaa jokavuotinen sokeriton tammikuu heti ensimmäinen päivä.

Aatonaatto kului jouluvalmisteluissa. Mies haki minulle eukalyptyksia ja orjanlaakerin oksia, joista olin jälkimmäisestä jättänyt mainitsematta, että yksikin olisi riittänyt. Ihmettelinkin palautetta korkeasta hinnasta, mutta aiemmin olen yleensä ostanut vain yhden oksan 😀

Jouluaattona lasten isomummi kävi meillä aamupuurolla joka oli kauramaitoon tehtynä vauvallekin sopiva.  Puuron jälkeen valmisteltiin loput jouluruuat, laatikot olin jo tehnyt pakkaseen. Vauvan omassa joulumenussa oli maustamatonta tofua, porkkanalaatikkoa, vanhan ajan makaronilaatikkoa ja lanttuja joille kävi kyllä vähän köpelösti ja ne eivät koskaan päätyneet joulupöytään 😀

Sain aatonaattona aidon joulukuusen joka laitettiin aattoaamuna paikoilleen. En olisi ostanut aitoa kun meillä on asiansa ajava, useamman joulun palvellut tekokuusi mutta tallilla oli ylimääräisiä jaossa. Ja tuoksu oli kyllä ihana!

Kuusivuotias oli heti aamulla löytänyt yöllä joulupukin tuomat lahjat. Taas ne olivat samassa kaapissa kuin viime vuonna, typerä pukki. Lahjat kuitenkin avattiin vasta hautasmaalla käymisen jälkeen. Sinne vauva matkusti turvaistuimessa kun kaukalo jäi liian ahtaaksi ja meidän turvaistuin on sopiva 0-18 kg painoisille lapsille jotka osaavat istua (6 kk +).

Lahjojen avaaminen oli aikamoinen spektaakkeli. Vauvaa viihdytti eniten lahjapaperit. Omista lahjoistaan hänen suosikkinsa oli noitarumpu ja rapapallit. Lapset olivat tänäkin vuonna olleet kilttejä, mutta suurimmasta osasta lahjoista on iloa pitkään – takkia, kenkää, lahjakortteja mm. Linnanmäelle.

Koiramme Adolf päätti myös ensimmäistä kertaa ikinä syödä muuta kuin ravinnoksi tarkoitettuja asioita (auton verhoilun repimistä ei lasketa). Adolf söi useamman hautakynttilän joka pikaisen konsultoinnin jälkeen selvisi vaarattomaksi jouluherkuksi. Ainakin rottweileruros selviää useammasta hautakynttilän syömisestä ilman vatsavaivoja…

Joulupäivänä ulkoiltiin pari tuntia ja käytiin katsomassa uusi, Kuusijärveltä lähtevä silta Sipoonkorpeen. Silta oli korkea 😀 Lapset tankkasivat Sipoonkorven puolella glögit niin jaksoivat takaisin. Meillä oli nimittäin kolme itse liikkuvaa lasta ja vain kaksi polkupyörää kun yhdestä huomattiin alkumatkasta kumin puhjenneen. Paluumatkalla onnistuin itse hyppäämään nilkkani päälle ja viimeiset kilometrit nilkutin kotiin. Turvotus on kyllä edelleen aika massiivinen.

Joulupäivän ilta vietettiin olohuoneessa yhdessä läjässä tyynyjen ja vilttien kanssa. Ehdin joulun aikana lukea useamman kirjan ja syödä riittävästi suklaata. Ei mitään valittamista siis. Vauva kiipeili kaikkien päällä vuorotellen havitellen suklaita.

Tapaninpäivänä käytiin isomummilla syömässä vielä, ettei mennyt kaikki päivät ihan keskenämme.

Lahjoista on edelleen iloa, tammikuussa ei varmasti tule suklaata ikävä ja kuusikin taitaa lähteä vielä tämän vuoden puolella. Ihana joulu tämäkin. ❤

Ps. Viime joulusta löydät täältä, sitä edeltävästä täältä.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s