Kuusivuotias

DSC_1853DSC_1863DSC_1906DSC_1912DSC_1941

Meidän pienestä pojasta tuli ihan yhtäkkiä niin iso. Isoksi ja taitavaksi hän muuttui jo isoveljeksi tullessaan ja tuntuu, ettei meidän perheessä ole enää pieniä poikia ollenkaan.

Kuusivuotias (kuusivuotias, en kestä!) pitää monista samoista asioista kuin aikaisemminkin: Legoista, pelaamisesta ja kiipeilystä. Viime kesänä hän päätti opetella pyöräilemään ja opetteli sen muutamassa päivässä. Tänä vuonna hän tarvitsi uuden pyörän jossa on vaihteet.

Hänellä on joka vuosi ollut selkeät toiveet syntymäpäivästään – on ollut sähköistä mönkijää, yhtenä vuonna valtava Frozen-legopaketti ja tänä vuonna toiveina oli Legoja ja Adidasta. Tämä Adidas-innostus on täysin isoveljensä syytä. Sen isoveljen, joka on Toivon mielestä suurimman osan ajasta maailman ihmeellisin asia. Kaikki mitä isoveli tekee, sanoo tai katsoo on wow eikä hän aina kykene ihan ymmärtämään, että kuusi vuotta vanhempi veli tekee myös asioita ilman häntä.

Hän nukkuu yönsä hyvin ja nukahtaa minuuteissa iltasadun jälkeen. Hän herää aamulla hieman hitaasti ja on mieluiten hetken kaalikääryleenä peiton alla sohvalla. Hän rakastaa edelleen hedelmiä, mutta muuten meillä on nykyään usein ilmeisesti pahaa ruokaa. Lempiruokaa on kuulemma “joku” ja hän ei pidä ollenkaan juustosta tai kanamunasta.

Hän on edelleen naurettavan itsepäinen ja pahoittaa mielensä herkästi, niinkuin ennenkin. Hän osaa kirjoittaa sanoja jo ja opettelee kovasti lukemaan koska sisaruksetkin osaavat. Hän piirtää taitavasti (parhaiten meidän lapsista) ja ihan joka päivä ja on kiinnostunut monenlaisista asioista dinosauruksista avaruuteen. Ostin Museokortin suurimmaksi osaksi siksi, että pääsen hänen kanssaan kiertämään äitiysloman aikana kaikki paikat.

Hän odottaa syksyä jo kovasti, koska kevään kotihoidon jälkeen päiviin tulee eskari. Eskarissa on jo kavereita olemassa vaikka paikka on ihan uusi. Vuosien autolla kuskaamisen jälkeen meillä on paikka lähipäiväkodissa!

Hän on alkanut myös pitämään kavereita tärkenä ja käykin joka päivä hakemassa tien toisella puolella asuvia ystäviään. Meillä ei asu naapurustossa juurikaan samanikäisiä lapsia niin jokainen jonka kanssa kemiat kohtaa on lottovoitto.

Hänestä tulee isona kuulemma arkkitehti ja välillä hän on myös ninja.

Hän on myös edelleen ainoa meidän perheen vaaleatukkainen ja isänsä lisäksi ainoa ruskeasilmäinen. Pisamilla varustettuna. ❤

Ja hei – vähän videota viime kesän pyöräilytouhusta löytyy meidän YouTube-kanavalta. YouTube on lasten painostuksesta muuten heräämässä taas henkiin ja meillä on listalla jo joku kaksikymmentä videoaihetta. Postissa on tähän tarkoitukseen  tulossa uusi paremmin soveltuva objektiivikin kuin nuo millä aiemmin kuvattu.

 

// Birthdayboy. ❤

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s