Lasten kanssa mökillä

DSC_0036DSC_0042DSC_0054DSC_0058DSC_0070DSC_0087DSC_0109DSC_0123DSC_0129DSC_0141DSC_0149DSC_0159DSC_9855DSC_9866-2

Ollaan oltu lasten kanssa mökillä tällä viikolla kahteen otteeseen. Molemmat reissut ovat päättyneet pikaiseen poistumiseen kohti kotia, eri syistä tosin. Toisella kerralla meillä oli myös mies mukana, mutta lopputulos ei ollut silti yhtään auvoisempi 😀

Alkuviikon reissulle lähdettiin reppu täynnä Rambo-asennetta. Se tulikin tarpeeseen koska oltiin talven jäljiltä ensimmäiset ihmisasukkaat mökillä. Hamsterin kokoa olevia sisiliskoja, ampiaisia, muurahaisia, hämähäkkejä sekä hiiriä sen sijaan riitti. Onnistuttiin näkemään myös tappelevia lintuja. Lintutietämykseni on vähän heikkoa, mutta toinen oli harakka ja toinen lajiketta pieni ja äkäinen.

Ensimmäisellä reissulla korjattiin lisäksi meidän nukkumisaitan sänky (kätevä emäntä) ja saatiin syksyn jälkeen hajonnut ovi pysymään yön kiinni virittelemällä se koiran gripliinalla ja kylpytakin vyöllä.

Ensimmäinen yö mökillä oli muutenkin aikamoinen pohjanoteeraus. Kaikkia pissatti, pelotti, palelsi tai oli kuuma. Huussissa oli ampiaispesä joka piti poistaa, koska toisiksi nuorimmainen oli lähes hysterian partaalla jo ajatuksesta asioida samassa tilassa ampiaisten kanssa. Ei auttanut vaikka selitin ampiaisten nukkuvan. Dementikkokoira nukkui meidän kanssa ja tahtoi ulos koko ajan siihen saakka kunnes käskin hänet nukkumaan. Totteli. Vauva sen sijaan veteli sikeitä paremmin kuin ikinä ja nukkui mökillä jopa paikallaan olevissa vaunuissa, mikä hämmentää edelleenkin.

Reissu numero yksi päättyi siihen kun innokkaat apulaiset kastelivat saunan tulipesän niin, ettei päästykään pesulle. Henkilökohtainen jaksaminen ja hyvästä hygieniasta pitäminen menivät mökkeilyn edelle vaikka kolme neljästä alamittaisesta olikin tästä päätöksestä aika maansa myyneitä. Mieliala koheni kun lupasin uintireissun seuraavalle päivälle.

Mökkeily numero kaksi sen sijaan… No. Saatiin uusi, nätti ovi vanhan tilalle. Lisäksi hyttysverkko magneetilla minkä takia nukkuminenkin oli aika miellyttävää kun oven sai pidettyä auki.

Yksi koirista meinasi hukkua kun tippui järveen kesken esikoisen kalastusreissun vahtimisen. Kyseinen koira ui tasan uimahallissa pelastusliivit päällä, ei ikinä luonnonvesissä. Korkeintaan kahlaa vatsaan saakka vaikka mikä pallo lentäisi kauemmas. Hänellä on tämä lasten ja vesistöjen vahtiminen muuttunut sen verran totiseksi, että jatkossa lapset uivat ja soutavat vain ilman Aatun läsnäoloa.

Yöllä esikoinen alkoi oksentamaan ja tätä riemua jatkuu edelleen. Aamupalaa tehdessä huomattiin suureksi iloksi jääkaapin sanoneen sopimuksensa irti. Aamukahvi mustanakin meni sitten pakon edessä, mutta ei tosiaan grillattu tänään lohta.

Aika ripeästi pakattiin lapset ja koirat autoon ja lähdettiin kotiin. Oli aikamoinen kauhukuva mielessä kun näin sieluni silmin koko perheen jonottamassa kolmenkymmenen asteen helteessä yhteen huussiin ja oksentavan kaikkialle.

Kotimatka muuten ajettiin autossa, jonka ilmastointia on korjattu jo kaksi kertaa. Kolmas kerta ensi viikolla, koska ei toimi. Viime kesänä ajoin raskauspahoinvoinnissa myös ilman ilmastointia, koska takuuhuoltoajan sai vasta syyskuulle. Vauvan turvakaukalossa on lämpömittari ja takapenkillä päivystää sisarus vauvan hikisyysasteen valvojana.

Onneksi kesä on vasta alussa, mutta jotenkin on alkanut kalvaa pieni epäilys siitä miten meidän tuleva kesän bucket listin kohta “Yövy kansallispuistoissa” sujuu…

 

// Summerdays.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s