Mitä enemmän raskausviikkoja tulee, sitä enemmän aika tuntuu matelevan. Tänään tosin neuvolassa varattiin viimeiset neuvolat. Niitä on helpompi perua jos sattuisikin synnyttämään, kun saada nopealla aikataululla varattua. Pessimisti ei pety, joten olen henkisesti valmistautunut synnyttämään raskausviikolla 42.

Vauva on edelleen ilmeisesti melko pieni kun ei tunnu eikä paina missään ja neuvolassa häntä jouduttiin tänäänkin hetki etsimään. Hän on edelleen iloisesti poikittain, mutta mahtuu kyllä pyörimään hyvin joka suuntaan. SF-mitta on vielä pienempi kuin sisaruksistaan, minä tunnen kyllä olevani sata kertaa isompi ja pelkään kuinka massiiviseksi vielä ehdin kasvaa ennen vauvan saapumista.

Väsyttää 24/7 ja olen harkinnut raudan ryyppäämistä nestemäisenä suoraan pullosta. Heräilen jatkuvasti öisin. Ymmärtäisin, että jos vaikka vessaan. Mutta ei, minä vain herään. Korkeintaan juomaan ja etsimään parempaa asentoa jota ei ikinä löydy. Raahaudun sohvalle lukemaan ja ärsyyntymään takapuoltaan samalla sohvalla lipsuttavasta koirasta.

Jos olen liian kauan paikoillani, joka paikkaan sattuu. Jos liikun liikaa, joka paikkaan sattuu. Supistukset ovat oma lukunsa – ai että. Hiihto ja juokseminen eivät nosta sykettä eivätkä tunnu pahalta, pelkkä kävely taas aivan järkyttävästi. Saan kävellessä sykkeet enemmän tappiin kuin normaalisti juostessa. Onneksi näyttää hiihtokeleiltä ihan synnytykseen saakka näillä lumimäärillä niin voi edes tehdä jotain.

Raskaus on kirjaimellisesti kohdallani raskaus tai sitten en vain osaa neljännelläkään kerralla vain suhtautua tähän oikein. Iltaturvotus, närästys, liikkumisen rajoittuminen ja esimerkiksi joka kerta aikaisemmin ilmaantuva maito eivät varsinaisesti kuulu lempiasioihini.

Vauvan tulemisen kotona voi päätellä ainoastaan vaatekaapista jossa on vaatteita joiden pienuutta on hankala oikein käsittää. Jos tällä hetkellä viikkaa kaappiin minimissään 110- senttisiä housuja, tuntuvat 50-senttiset ihan nukelle tarkoitetuilta. Ostoslista on aika pitkä kun edellisestä vauvasta on lähemmäs kuusi vuotta aikaa…