Meidän kaikkien aikojen parasta kesälomaa varjosti iso suru-uutinen. Suruun ei kuitenkaan oikein voi jäädä lasten kanssa vellomaan. Lapset heräävät seuraavanakin aamuna, nauravat tyhmille jutuille, tahtovat ruokaa ja kinastelevat jatkuvasti.

Kesäloma vetelee ihan viimeisiään ja viimeisen lomaviikonlopun suunnitelmat vähän muuttuivat. Elokuussa tulee muutoksia myös muillekin elämän osa-alueille, suurimpana tyttären koulun aloitus. En myöskään tiedä miten selvitään siitä kuin uima-allas pakataan varastoon. Ei olla ikinä oltu näin paljon kotona kuin nyt.

Surusta huolimatta meillä on ollut aivan ihana kesä, mieletön loma ja perhe on todellakin niin paras, että vaikka välillä tekisi mieli niin en vaihda niitä kyllä pois, lähetä Timbuktuun tai myy ensimmäiselle ostajallekaan. Sama koskee myös puolisoani, jonka kanssa olen elänyt lähes koko tähän saakka kestäneen aikuisikäni. Alle 20-vuotiaana olin lapsi. Ihmiset voivat kai kasvaa erilleen, mutta kasvavat ne aika vahvasti yhteenkin.