Päästiin viikonloppuna aloittamaan meidän mökkivuosi 2018. Viime vuonna oltiin mökillä tasan kaksi yötä. Niistä toinen lokakuussa. Tänä vuonna ajateltiin pistää vähän paremmaksi.

Oltiin ehditty olla mökillä noin viisitoista minuuttia kunnes alkoi satamaan. Sitä sadetta kestikin maanantaiseen kotiinlähtöön saakka. Kiitos vaan, Ilmatieteenlaitos. Piti olla kuuroja, ei jatkuvaa sadetta. Tuli kuitenkin taas tiivistettyä perheen keskinäisiä välejä. Siinä vaaditaan äärimmäisiä taitoja kommunikoinnin, parisuhteen ja tiimitoiminnan saralla kun vietetään pari päivää pienessä mökissä viiden ihmisen ja kolmen koiran kesken. Ps. Karkki autaa hetkellisiin pahoihinmieliin hyvin.

Kun lapset tappeliv- eikun pelasivat sisällä, me miehen kanssa tehtiin pihatöitä. Kun kotona on remontoitava toistaiseksi loppunut, voidaan keskittää tämä kaikki ylimääräinen energia (mikä…) mökille. Kannettiin talven puunkaatojen jälkiä pinoihin, haravoitiin loputon määrä pihaa, pinottiin halkoja ja minä kirjoitin mielessäni 178 kohdan to do-listaa otsikolla “Mökki”.

Pestiin joka nurkka saunan lauteista lähtien. Seuraavilla mukavampi mennä, me ehditään seuraavan kerran varmaan vasta kuukauden kuluttua 😀

Meillä muuten riittää parisuhdeajaksi kaksi haravaa ja kottikärryt. Olen huolestunut tästä varhaisesta keski-iästä, mutta kumisaappaat jalassa maan kaivaminen toisen kanssa vesisateessa, puhumatta, on oikeastaan aika mukavaa. Puolison kanssa voi olla ihan hiljaa ja silti siinä voi olla ihan hyvä.

Harkitsen vakavasti hevosen viemistä kesälomalle johonkin laitumelle päästäkseni itse nyppimään mökille rikkaruohoja. Sunnuntaina aktiivisuusranneke näytti illalla 213%. Tulipahan tehtyä.

// Almost summer – cottagelife hello!