Me ollaan kyllä nautittu ihan täysin rinnoin talvesta näiden “12 kuukautta syksyä”-vuosien jälkeen. Alkuvuodesta 2011 oli kyllä lunta ja pakkasta, oli nimittäin niin karmea raskauspahoinvointi, että olisin kuollut ilman paukkupakkasessa lenkkeilyn tuomaa helpotusta.

Jäät ovat avanneet ihan mahtavia uusia lenkkireittejä, ja vielä mukavan helppokulkuisia pulkan kanssa! Jäät ovat ehkä pelottavinta maailmassa (kiitos Pikku Kakkonen), mutta ollaan uskaltauduttu niille kuitenkin. Ei uskalleta tosin enää pitkään.

Viime lähdettiin iltalenkille Uutelasta ja päädyttiin jäällä lenkkeilyn kautta syömään eväitä merenrantaan. Lapsille oli makkarakeitot termarissa ja kaakaot jälkiruuaksi. Maistuu huonommallekin syöjälle ruoka vähän paremmin ulkona. Vetokoira sai nautiskella ruuantähteet parempiin suihin.

Itselläni ei ole vielä kertaakaan ulkoillessa ollut kylmä, ja isommat lapset ovat myös pysyneet lämpiminä. Nyt pieninkin on vihdoin tajunnut, että pelkästään pulkassa istumalla paleltuu takapuoli ja kaikki muukin. Suurin ongelma on tyttären kuivuva iho, tänään testaan kookosöljyn mahdin valelemalla hänet sillä päästä varpaisiin.

Ilahduttavaa on ollut myös huomata meidän aivottoman, impulsiivisen koiran nopea tottuminen lenkkeilyyn hiihtäjien, luistelijoiden ja kaiken mahdollisen liikkuvan joukossa. Kyllä tämän kanssa uskaltaa lähteä pääsiäiseksi Lappiin!

Tänä viikonloppuna ohjelma onkin kotipainotteisempaa. Valvoimme viime yönä nuorimmaisen kanssa kurkunpääntulehduksen takia. Öinen pakkasyö helpotti hengittämistä nopeasti ja loppyö nukuttiin sohvalla lapsen ja koiran kanssa kolmistaan. Saatoin lukea siinä valvoessa myös yhden kirjan…

// Winterfun again.