Oi, vuoden paras kuukausi! Mitä vanhemmaksi tulen, sitä hard coremmaksi jouluttajaksi muutun. Onneksi minulla on lapsia jotka jakavat tämän joulufiilistelyn ilon – tyttäreni heräsi viideltä.

Joulukuun ensimmäistä päivää on juhlittu joulukalenterein. Pienille legoja, isommalle kinderiä, koirille omansa (Best Friendin) ja hevonenkin sai omansa. Se tosin jäi epähuomiossa tänään avaamatta, mutta tytär lupaa varmaan lähteä huomenna avamaan unohtuneen luukun.

Tytärtä ilahdutti tänään kaikki, pikkuveljensä taas oli hieman hapan koska legokalenterista paljastui juna. Ei kai kukaan nyt junista tykkää…

Joulujoulujoulu. Meillä on jouluvalojakin enemmän kuin ikinä. Olen viimeksi sanonut vihaavani joulua ehkä 2011, onkohan tämä ihan tosissaan pysyvä tila? Pahoittelut puolisolleni, onneksi hän sentään arvostaa nuukana ihmisenä kynttilänvaloa sähkön käyttämisen sijaan.