Wild and three

DSC_0248DSC_0305DSC_0365DSC_0370DSC_0405DSC_0432

Meillä ei ole enää yhtään vauvaa. Kesäloman jälkeen en enää raahaa huutavaa alamittaista muiden vauvojen luokse, vaan hän menee isojen ryhmään. Meillä ei ole enää vaippoja. Tai saattaa ollakin vielä muutama, mutta enää niitä ei osteta edes öitä varten.

Vauvasta on tullut älyttömän iso, sellainen ihan oikea ihmisen taimi joka perustelee asioita, väittää vastaan, osaa puhua äitinsä ihan pökerryksiin, lepertelee tarvittaessa, uhoaa ja murisee. Iloisena hän kiljuu kovaan ääneen olevansa niiiiin onnellinen ja pahalla tuulella joko murisee kuin vihainen koira tai vaihtoehtoisesti itkee lattialla meritähtenä sen vanhemman perään joka ei juuri sillä hetkellä satu olemaan kotona.

Ullatusvauva on kyllä näin kolmen vuoden jälkeen juuri sellainen tyyppi, että en tiedä millainen perhe oltaisiinkaan ilman tätä. Pieni ihminen niin uskomattoman täynnä draamaa ja suuria tunteita, että onneksi hän ei ollut lapsisarjassa ensimmäinen. Kahden jälkeen on huomattavasti helpompi asennoitua näihin kaikkiin tunteenpurkauksiin ja jokapäiväisiin draamoihin. Kukaan, ei edes isänsä, ole ikinä suuttunut minulle näin montaa kertaa vuorokaudessa kuin tämä.

Vauva, eikun siis taapero, on edelleen niin söötti, että saa etenkin japanilaisturistit sekoamaan. Odotan kauhulla sitä päivää kun tukka tummenee. Vielä hän on meidän perheestä se jolla on tummimmat silmät ja ylivoimaisesti vaalein pää. Hieman ehkä sen näköinen, että ellen olisi ollut vauvassa kiinni koko laitosaikaa epäilisin hänen vaihtuneen.

Ihanan kolmevuotiaamme mielestä parasta maailmassa on kutakuinkin tässä järjestyksessä Elsa (no Fozenista tietty), Batman (tämä pitää sanoa möreällä äänellä), siskolta peritty prinsessayökkäri, vaatteiden vaihtaminen, murot ilman maitoa, Ryhmä Hau, uiminen, kaikessa auttaminen, äiti (ainoa lapsi joka tykkää äidistä!),  hevoset ja etenkin mustat ponit joiden kaikkien nmi on Pirre, kylvyt, smoothiet ja perjantai (karkkipäivä) sekä lauantai (tulee uusi Ryhmä Hau).

Onnea rakas vauvamme. Yritän alkaa opettelemaan, että et ole ikuisesti vauva vaan jossain vaiheessa meidän on ehkä myytävä rattaat ja päästettävä sinut julkisilla paikoillakin vapaaksi (minkä perään kyselet kyllä joka kerta).

// Our baby is three now. 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s